Energia­tehokkuus

Helsingin kaupunki on toiminnassaan yhä energiatehokkaampi. Tämä koskee niin rakentamista, kaavoitusta, kiinteistöjen hoitoa, ulkovalaistusta kuin liikennettä.

Tehokkuus paranee

Järjestelmällistä tiedonkeruuta

Kiinteistöissä paljon energiansäästön mahdollisuuksia

Korjauksia, kalusteiden vaihtoja ja uusia ohjelmia

Matalaenergiarakennuksia, uusiutuvaa energiaa ja kestäviä hankintoja

Tehokkuus paranee

Kaupungin energiatehokkuutta nostavat muun muassa matalaenergiarakentaminen ja lähes nollaenergiarakentaminen, energiakatselmukset ja uusiutuvat energialähteet.

Kaupunki on säästänyt energiaa energia­tehokkuus­sopimuksen tavoitteiden mukaisesti.

Helsinki on sitoutunut energiatehokkuussopimuksessa säästämään energiaa vuoden 2016 loppuun mennessä 9 prosenttia vuoden 2005 kokonaiskulutuksesta. Kaupunki on pysynyt tavoitteen tuntumassa.

Energian tehokas käyttö on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Energiatehokkuussopimukset ovat EU:ssa vapaaehtoisia, ja Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa tulosta.

Suomessa jatketaankin vapaaehtoisella linjalla myös tulevina vuosina ja raportoidaan energiatehokkuuteen vaikuttavista toimenpiteistä. Vapaaehtoisessa järjestelmässä mukana olevat kaupungit voivat valita itselleen tehokkaimmat ja taloudellisesti kannattavimmat keinot.

Energiatehokkuussopimukseen liittyminen on maksutonta, mutta kustannuksia syntyy varsinaisten toimenpiteiden lisäksi energiakatselmusten teettämisestä sekä vuosittaisesta raportoinnista.

Energiatehokkuus on edistynyt Helsingissä kautta linjan: rakentamisessa, kaavoituksessa, kiinteistöjen hoidossa, ulkovalaistuksessa ja liikenteessä.

Työ energiatehokkuuden edistämiseksi jatkuu, ja sitä tehdään monella eri tavalla. Kaupungin energiatehokkuutta nostavat muun muassa matalaenergiarakentaminen ja lähes nollaenergiarakentaminen, energiakatselmukset ja uusiutuvat energialähteet.

Keinoja edistää energiatehokkuutta ovat myös ekoteko-projekti, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus, tietokoneiden virransäästöominaisuuksien käyttöönotot, kaupungin ulko- ja liikennevalaistusten energiatehokkuuden kehittäminen sekä kulutusseuranta. Myös koulutusta ja tiedotusta kehitetään edelleen.

Energiatehokkuussopimus ohjaa Helsinkiä

Kumulatiivinen energiasäästötavaoite (GWh) sopimuskauden aikana. Graafista näkyy, että 2015 kaupunki saavutti tavoitteensa.


Järjestelmällistä tiedonkeruuta

Jotta energiatehokkuuden kehittymistä voidaan seurata, tarvitaan järjestelmällisesti kerättävää tietoa.

Seurantaa tarvitaan, jotta saadaan ajantasaista tietoa energiankulutuksen muutoksista, toiminnan ja olosuhteiden muutoksista sekä toteutetuista energiansäästötoimista. Seuranta on myös yksi keino motivoida käyttäjiä energiansäästöön.

HKR-Rakennuttaja kehittää ja ylläpitää Helsingin kaupungin omistamien rakennusten energiankulutusseurantaa vuosi-, kuukausi- ja tuntitasolla.


Kiinteistöissä paljon energian­säästön mahdol­lisuuksia

Suurimmat säästötkiinteistöissä saadaanlämmitysverkostonperussäädöllä jatermostaatti­venttiileillä.

Kiinteistöt kuluttavat suurimman osan energiasta, ja niistä löytyvät myös suurimmat energiansäästön mahdollisuudet.

Kaupungin kiinteistöissä selvitetään katselmoinnin avulla, mitkä ovat taloudellisesti kannattavat mahdollisuudet säästää energiaa.

Energiakatselmukset ovat kaupungin rakennuksissa yhä yleisempiä. Tähän mennessä 84 prosenttia kaupungin julkisten toimitilojen pinta-alasta on käynyt läpi energiakatselmuksen vähintään kerran. Energiakatselmuksia sekä niiden koulutuksia jatkettiin 2015.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssa eli Hekassa järjestettiin energiakatselmuksen vastuuhenkilökoulutus sekä 120 rakennuksen katselmukset toimenpide-ehdotuksineen.

Toimenpiteet maksavat kaikkiaan 690 000 euroa ja säästävät noin 255 000 euroa vuodessa, jolloin takaisinmaksuaika on vajaat 2,7 vuotta. Tosin noin 40 prosentissa kohteista toimenpiteet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa.

Eniten säästöä on mahdollista saada lämmitysverkoston perussäädöllä ja termostaattiventtiileillä, mutta myös ikkunoiden ja ovien tiivistys, vesikalusteiden vuotojen tukkiminen ja virtaaman rajoittaminen, lämmitysverkoston säätökäyrän lasku sekä vesijohtoverkon painetason lasku tuovat isoja säästöjä. Asuinkiinteistöissä on paljon energiansäästön mahdollisuuksia, joita lähivuosina käydään läpi järjestelmällisesti.

40 %:ssa

kohteista toimenpiteet maksavat itsensä takaisin alle vuodessa


Korjauksia, kalusteiden vaihtoja ja uusia ohjelmia

Energiatehokkuuden parantaminen muuttuu käytännöksi muun muassa wc-kalusteita vaihtamalla ja ilmanvaihtoa sekä valaistusta säätämällä.

Energiatehokkuutta on lisätty kiinteistöissä lukuisin eri tavoin. Taidemuseossa, kaupunginkansliassa ja Palmiassa muutettiin ilmanvaihdon sisäänpuhalluslämpötiloja. Korkeasaaressa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa puolestaan korjattiin vuotavia wc-kalusteita ja lisättiin hanojen virtaamarajoittimia.

Kumpulan maauimalassa parannettiin käyttövesiverkostoa ja Kivikon hiihtohallissa ilmanvaihtoa. Maunulan liikuntahallissa, Mustikkamaan liikuntahallissa ja Töölön kisahallissa vaihdettiin vesikalusteita vettä säästävimmiksi.

Oulunkylän tekojääradan kylmäkoneiston lauhdutin peruskorjattiin ja ilmanvaihtokoneita uusittiin tai peruskorjattiin Ruskeasuon, Kannelmäen sekä Lassilan liikuntapuistossa.

Suuressa osassa keittiöitä ja päiväkoteja on käytössä puhdistusohjelma, joka auttaa säästämään lämmintä vettä ekologisten siivousmenetelmien ja yhdistelmäkoneiden avulla. Energiaa on säästetty lukuisissa kohteissa myös valaistuksen muutoksilla.

Kumpulan maauimalan käyttövesiverkostoa parannettiin. (Kuva: Konsta Linkola)


Matalaenergiarakennuksia, uusiutuvaa energiaa ja kestäviä hankintoja

Sakarinmäen koulukeskuksessa Östersundomissa vähintään

80%

koulun käyttämästä energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Matalaenergiarakennus

Matalaenergiarakennuksissa energiaa, sähköä sekä vettä kuluu vähemmän ja uusiutuvaa energiaa hyödynnetään tehokkaasti.

Kaupunki rakentuu yhä vahvemmin matalaenergian periaatteella. Kaikissa 2015 käynnistyneissä asuinrakennushankkeissa energiatehokkuustavoite on määräyksiä tiukempi.

Helsingin kaupunki on sitoutunut toteuttamaan uudisrakennuskohteet matalaenergian periaatteilla ja soveltamaan matalaenergiaohjeistusta myös peruskorjauksissa siten, että rakennusten erityispiirteet otetaan huomioon.

Matalaenergiarakennushankkeiden suunnittelua ja toteutusta jatkettiin 2015 ja parhaillaan laaditaan lähes nollaenergiarakentamisen suunnitteluohjeita.

Kaupungissa valmistui 2015 uusia matalaenergiatason palvelurakennuksia, joita ovat Itä-Pakilan ala-aste ja päiväkoti Tammi, päiväkoti Tilhi, Kulosaaren peruskoulu ja lukio sekä Vesalan yläaste.

Kaikissa 2015 käynnistyneissä asuinrakennushankkeissa energiatehokkuustavoite on määräystasoa tiukempi tai tavoiteltu E-luku (kokonaisenergiankulutusta kuvaava luku) on vaatimustasoa pienempi.

Myös vuonna 2015 valmistuneissa 11:ssä kaupungin omistamassa asuinrakennuksessa toteutettiin matalaenergiaperiaatteita: ne kaikki olivat joko tiukimmassa energiatehokkuusluokassa tai ylittivät nykyvaatimukset.

Meneillään olevia hankkeita ovat päiväkoti Fallpakka, Keinutien ala-aste, Roihuvuoren ala-aste, Pihlajamäen ala-aste ja Stadin ammattiopiston Prinsessantien toimipaikka.

Sakarinmäen koulukeskuksessa Östersundomissa testataan uudenlaisia energiaratkaisuja. Vähintään 80 prosenttia koulun käyttämästä energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla.

Viikin ympäristötalossa on Suomen ensimmäinen sähkövarasto, josta tulee osa kiinteistön älykästä sähköverkkoa. Ympäristötalo voi tuottaa aurinkopaneeleilla varastoon sähköä, jolla on mahdollista ladata ympäristökeskuksen sähköautoa.

Kaupunkisuunnitteluvirasto otti käyttöön uudistetun ja konkreettisia toimia mittaavan ympäristöohjelman, jonka päätavoitteet ovat autoriippuvuuden vähentäminen, muuttuvien ilmasto-olosuhteiden ennakoiminen, hiilineutraalin kaupunkirakenteen edellytysten luominen, innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen kasvavan kaupungin ympäristöterveyden varmistamiseksi sekä virkistys- ja kaupunkiluontoverkoston vahvistaminen.

Kaupungin hankintojen ympäristöverkosto on tiivistänyt yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kaupungin hankinnoista vastaavien kesken. Kestävien hankintojen opas julkaistiin syksyllä 2015.

Helsinki julkaisi ilmastotiekartan, joka kertoo, kuinka Helsingistä tehdään hiilineutraali ja ilmastonmuutokseen sopeutunut kaupunki vuoteen 2050 mennessä. Pääpaino on kaupunkilaisten ja yritysten informoinnissa: mitä hiilineutraalisuus tarkoittaa ja millaisia askeleita pitäisi nyt ottaa. Tavoitteena on rohkaista helsinkiläisiä toimimaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.

Ilmastoasioista kiinnostuneet kaupungin työntekijät koottiin yhteen syksyllä perustettuun Helsingin ilmastoverkostoon, joka edistää yhteistyötä, tiedonkulkua ja ilmastohankkeita.

Helsingistä tahdotaan hiili­neutraali ja ilmaston­muutokseen sopeutunut kaupunki vuoteen

2050

mennessä