Energian­käyttö

Järjestel­mällinen työ energia­tehokkuuden lisää­miseksi ja kasvihuone­kaasujen vähentämiseksi tuottaa tuloksia. Energiaraportti 2015 osoittaa, että Helsingin kaupunki on yhä energia­tehokkaampi, tarkas­tellaan sitten energian kokonais­kulutusta tai hiilidioksidi­päästöjä.

Energiankäyttö vähenee

Rakennusten lämmönkulutus pienenee

Lisää valoa, vähemmän energiaa

Hiilidioksidipäästöt vähenevät

Sähkönkulutus on laskenut koko Helsingin alueella. (Kuva: Seppo Laakso)

Energiankäyttö vähenee

Koko Helsingin kasvi­huone­kaasu­päästöt olivat

7 %

pienemmät kuin edellisenä vuonna.

Energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät Helsingissä.

Energiankäyttöä on tehostettu lukuisilla eri tavoilla, ja tulokset tästä näkyivät myös vuonna 2015. Aiempaa paremmat tulokset saatiin niin kasvihuonekaasupäästöissä kuin vaikkapa ulkovalaistuksen käyttämässä energiassa: kumpikin luku laski.

Koko Helsingin kaupunkialueen sähkönkulutus laski 2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaukolämmön kulutus oli 6 prosenttia ja kaukojäähdytyksen 4 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Myös kasvihuonekaasupäästöjen määrä väheni. Pääkaupunkiseudun ilmastoraportin ennakkotietojen mukaan koko Helsingin kasvihuonekaasupäästöt olivat 7 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Vuoteen 1990 verrattuna päästöjen vähennys oli merkittävä, jopa 25 prosenttia.

Asukasta kohden päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1990 yli 40 prosenttia. Vuonna 2015 ne olivat 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.

Myös Helsingin kaupunkikonsernin oman toiminnan kokonaisenergiankulutus väheni. Vähennystä 2015 oli 2 prosenttia edellisvuodesta. Tämä selittyi suurelta osin kaukolämmön pienemmällä kulutuksella, mikä puolestaan johtui erittäin lämpimästä vuodesta. Myös ulkovalaistuksessa, liikennevaloissa ja raitioliikenteessä käytettiin energiaa aiempaa vähemmän.

Enemmän asukkaita mutta vähemmän energiaa

Helsingin asukasluku on kasvanut ja samalla palveluiden määrää lisätty. Samaan aikaan palveluissa ja kaupungin omistamissa asuinkiinteistöissä käytetty energian määrä asukasta kohden on vähentynyt.

Taulukoiden lisätiedot tulevat näkyviin liikuttamalla hiirtä kuvan kohdalla.


Kiinteistöt kuluttavat eniten energiaa

Kaupunkikonsernin omassa toiminnassa suurin osa energiasta käytetään kiinteistöissä.

Kokonaisenergiankulutuksesta yli 90 prosenttia käytetään kiinteistöissä. Liikenne kuluttaa vajaat 5 prosenttia, ulkovalaistus reilut 3 prosenttia.

20152014
GWh GWh
Kiinteistöt
Sähkö 439,73 426,24
Jäähdytys 2,63 2,58
Kaukolämpö 968,42 1 017,89
Kiinteistöt yhteensä 1 410,781 446,71
Ulkovalaistus, liikennevalot
Ulkovalaistus 48,53 49,44
Liikennevalot 1,51 1,68
Ulkovalaistus yhteensä 50,0351,11
Yleisten alueiden kohteet
Sähkö 4,28 3,74
Lämpö 2,15 2,55
Yleisten alueiden kohteet yhteensä 6,436,29
Liikenne
Metroliikenne 48,30 47,40
Raitioliikenne 28,87 29,10
Liikenne yhteensä 77,1776,50
Hallintokuntien autot ja työkoneet
Autot ja työkoneet yhteensä 19,2217,33
Kaikki yhteensä 1 563,63 1 597,94

Helsingin kaupungin kokonaiskulutuksen prosentuaalinen muutos viiden vuoden ajalta.


Rakennusten lämmönkulutus pienenee

Helsingin kaupungilla on paljon vanhaa rakennuskantaa, joka kuluttaa enemmän kuin uudempi rakennuskanta. (Kuvat: Helena Roschier ja Mikael Lindén)

Mikä energiatehokkuus?

Energiatehokkuus tarkoittaa energiantuotannon ja energiankulutuksen tehostamista ja säästötoimien toteuttamista. Pyrkimyksenä on koko energiaketjun optimointi. Energiatehokkuuden ensisijaisena tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen kustannustehokas vähentäminen.

(Lähde Motiva)

Vaikka kaupungin rakennus­kanta uudistuu hitaasti, rakennusten lämmön­kulutusta on kokonai­suudessaan onnistuttu vähentämään.

Suurin osa kaupunkikonsernin käyttämästä energiasta kulutetaan rakennuksissa. Kiinteistöjen osuus kokonaiskulutuksesta oli 90 prosenttia vuonna 2015. Energiankäytön tehostamisessa onkin ratkaisevaa, miten kiinteistöjen lämmönkulutus saadaan pienenemään.

Helsingin kaupungin kiinteistöissä on runsaasti vanhaa rakennuskantaa. Kaupungin kiinteistökannasta noin puolet on valmistunut ennen vuotta 1976 ja noin 80 prosenttia ennen 1996.

Kaupungin omistamien rakennusten ikäjakauma

Kaupungin kiinteistöistä suurin osa on rakennettu 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla.

Lämmönkulutuksessa suuri merkitys on ulkolämpötilalla. Normaalivuoteen verrattuna sääkorjauksen vaikutus oli 2015 suuri, koska talvi oli lämmin.

Uudisrakennuksilla ja peruskorjatuilla kiinteistöillä on pienempi lämmöntarve kuin vanhoilla rakennuksilla. Muissakin kuin uusissa ja peruskorjatuissa rakennuksissa lämmönkäyttöä voidaan tehostaa keskitetyillä valvontajärjestelmillä ja tarpeenmukaisella käytöllä, jolloin ilmanvaihtoa ja lämmitystä voidaan ohjata esimerkiksi huonekohtaisten käyttötarpeiden mukaisesti. Näiden keinojen lisäksi lämmönkulutusta voidaan ohjata tiedottamalla kiinteistöjen käyttäjille energiatehokkuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Lämmönkäytön tehokkuus on parantunut lähes yhtäjaksoisesti jo vuosikymmeniä, sen sijaan sähkönkäytön tehokkuuden parantumisen vaikutuksia on pitkään vähentänyt lisääntyneen laitekannan myötä kasvanut sähkönkulutus. Kiinteistöjä lämmitettiin vuonna 2015 noin 60 miljoonalla eurolla ja niiden sähkölasku oli noin 55 miljoonaa euroa. Jäähdytyksen kustannukset olivat noin 70 000 euroa. Verrattuna vuoden 2010 kulutukseen, jolloin lämmönkulutus oli tarkastelujakson suurin, on vuoden 2015 kulutus vähentynyt 16 prosenttia.

Lämmönkulutuksessa suuri merkitys on ulkolämpötilalla. Normaalivuoteen verrattuna sääkorjauksen vaikutus oli vuonna 2015 suuri, koska talvi oli lämmin.

Sähkön ominaiskulutus on laskenut palvelurakennuksissa vuoden 2008 jälkeen, jolloin kulutus oli korkeimmillaan. Asuinkiinteistöissä muutos ei ole ollut yhtä suuri. Jatkossa energian säästäminen rakennuksissa vaatii yhä suurempia panostuksia ja koostuu yhä useammista pienistä toimenpiteistä.

Enemmän neliöitä, vähemmän kulutusta

Verrattuna vuoteen 1990 kaupungin omistamien kiinteistöjen pinta-ala on lähes kolminkertaistunut, mutta sähkön- ja lämmönkulutuksissa kasvua on ollut vain joitain kymmeniä prosentteja. Pinta-alaa kohden rakennukset käyttävät siis nykyään merkittävästi vähemmän energiaa.

Energiatehokkuuden parantuminen nousee esiin ominaiskulutuksia tarkasteltaessa.

Energian ominaiskulutus kiinteistöissä esitetään tyypillisesti pinta-alaa tai tilavuutta kohden laskettuna. Tässä raportissa on käytetty kiinteistöjen kulutusten vertailemiseksi sähkön- ja lämmönkulutusta ominaiskulutuslukuina (kWh/m2), jotka saadaan jakamalla vuosikulutus bruttopinta-alalla.

Sääkorjattu lämmön ominaiskulutus on laskenut lineaarisesti vuodesta 1990.

Sähkön ominaiskulutus on lineaarisesti laskenut 2000-luvulla.


Lisää valoa, vähemmän energiaa

Helsingin valoviikot valaisivat kaupunkia tammikuussa 2015. (Kuva: Lauri Rotko)

Ulko­valaistus­pisteetveivät energiankokonais­­kulutuksesta

3 %

Julkisessa ulkovalaistuksessa on yli 86 000 valopistettä. Energiaa säästyy, kun valoja vaihdetaan yhä tehokkaampiin.

Helsingin kaupungin ulkovalaisimia uusitaan energiatehokkaammiksi. Valaisimia on vaihdettu tehokkaampiin vuodesta 2010 asti, ja vuosittain valaisimia on vaihdettu noin 9 000.

Helsingin alueen julkisessa ulkovalaistusverkossa oli 2015 yli 86 000 valopistettä. Vuoden aikana 7 800 elohopeavalaisinta vaihdettiin energiatehokkaampiin.

Ulkovalaistuksen energiankulutus vähentyi 14,4 prosenttia vuoden 2010 tasosta vuoteen 2015 mennessä. Vuoteen 1997 verrattuna vähennys on 26 prosenttia – vaikka valaisinpisteiden määrä on lisääntynyt samaan aikaan 21 prosenttia.

Ulkovalaistuksen energiankulutuksen kustannukset olivat noin 6 miljoonaa euroa, ja valopisteiden sähkönkulutus oli 3 prosenttia kaupunkikonsernin oman toiminnan energian kokonaiskulutuksesta. Myös liikennevalojen energiankulutus on laskenut, ja syy tähän on ollut led-lamppujen yleistyminen.

Yhä valoisampi kaupunki

Energiankulutus laskee, vaikka valopisteiden määrää on lisätty.


Hiili­dioksidi­päästöt vähenevät

Helsingin kaupungin tavoite on vähentää kasvi­huonekaasu­päästöjä. Tähän kaupunkia velvoittaa myös kuntien energia­tehokkuus­sopimus, johon kaupunki on vapaa­ehtoisesti sitoutunut.

Kaupungin hiilidioksidipäästöt vähenivät edellisvuodesta 3 prosenttia. Kaupungin oman energiankäytön päästöt ovat Helsingin kokonaispäästöistä noin 10 prosenttia.

Merkittävimmät hiilidioksidin päästölähteet Helsingissä ovat liikenne ja energiantuotanto. Kaupungin omistamat kiinteistöt lämmitetään lähinnä kaukolämmöllä, joten niiden energiankäytön päästöt syntyvät keskitetyssä energiantuotannossa.

Tarkemmat tiedot hiilidioksidipäästöistä löytyvät täältä.

Kaupungin hiili­dioksidi­päästöt vähenivät

3 %